Pandemioiden päihittämiseen tarvitaan nopeaa ja herkkää diagnostiikkaa - uusi suomalainen ekosysteemi tehostaa diagnostiikan kehittämistä

COVID-19-pandemia on osoittanut, kuinka tärkeää on valmistautua hyvin ennalta arvaamattomiin uhkiin. Tehokas diagnostiikka on keskeisessä roolissa taistelussa pandemioita vastaan ja sille on kasvava tarve myös jokapäiväisessä terveydenhuollossa. Uusi suomalainen tutkimusekosysteemi vauhdittaa diagnostiikan kehittämistä. Canatu osallistuu konsortioon kehittämällä Carbon NanoBud (CNB) materiaali pohjaisen hybridisensorin, joka tunnistaa sekä taudin että lääkeainepitoisuuden. 

Diagnostiikka-alalla on tunnistettu kasvava tarve nopeille, herkille ja kustannustehokkaille testausmenetelmille. Myös COVID-19-pandemia on nostanut entistä voimakkaammin esiin tarpeen kehittää vieritestausmenetelmiä, joita voidaan käyttää laboratorion ulkopuolella, esimerkiksi vastaanotolla, kotisairaanhoidossa tai potilaiden omaseurannassa.

Vastatakseen tähän tarpeeseen useat suomalaiset tutkimusorganisaatiot ja diagnostiikka-alan yritykset yhdistävät nyt voimansa VTT:n koordinoimassa Future of Diagnostics-FUDIS Co-innovation -ekosysteemihankkeessa. Konsortio kehittää ja tuo markkinoille uusia työkaluja tulevaisuuden monimuotoisiin diagnostisiin tarpeisiin. Verkoston osaaminen kattaa koko ketjun teknologia- ja materiaalikehityksestä valmistusmenetelmiin ja laitekehitykseen.

– Kehitystyömme painottuu hyvin herkkiin vieritestaukseen soveltuviin pikamenetelmiin, joilla voidaan mitata luotettavasti pieniä pitoisuuksia. Nykyratkaisuilla tällainen diagnostiikka edellyttää usein keskuslaboratoriomenetelmiä, kertoo erikoistutkija Anu Mursula VTT:ltä. – VTT:n rooli tässä hankkeessa liittyy mm. koronaviruspikatestien teknologian kehittämiseen sekä laitekehitykseen testitulosten luentaa varten.

Kehitettäviä menetelmiä voidaan hyödyntää myös perusterveydenhuollossa ja vähentää sen kuormitusta. Väestön ikääntyminen ja elinajanodotteen pidentyminen lisäävät kroonisia sairauksia, joiden seurantaan ja ennaltaehkäisyyn tarvitaan uusia menetelmiä. Myös kasvava yleinen kiinnostus terveyttä ja hyvinvointia kohtaan lisää näiden ratkaisujen tarvetta.

Canatu osallistuu konsortioon kehittämällä CNB -pohjaisen hybridisensorin, joka tunnistaa taudin ja lääkeainepitoisuuden. CNB päihittää perinteiset elektrodimateriaalit isommalla kontaktipinnalla sekä paremmalla johtavuudella, mikä mahdollistaa vahvan signaalin ja matalan toteamisrajan.

Nopean toiminnan joukot diagnostiikan kehittämiseen

Kun uusia epidemioita tai pandemioita jatkossa tulee, FUDIS-projektissa luotava yhteistyö ja kehitettävät teknologia-alustat mahdollistavat diagnostiikkaratkaisujen nopean markkinoille tuonnin. Tällaisia tuotteita ovat esimerkiksi herkät ja monitoiminnalliset in vitro -diagnostiikka-alustat, uudet (bio)materiaalit, diagnostiikkatestien valmistusmenetelmät, tulosten luentaan tarkoitetut laitteet sekä biomerkkiaineet.

– Diagnostiikka-alan tuotekehitys on usein hidasta muun muassa tiukan lainsäädännön vuoksi. Ekosysteemi tukee tutkimusorganisaatioiden ja yritysten välistä yhteistyötä. Se tarjoaa erinomaisen teknisen ja tieteellisen verkoston, jonka avulla alan yritykset voivat nopeuttaa tuotteiden kehitystä ja vientiä markkinoille, Mursula sanoo.

– Hankkeen toimijat yhdistävät voimansa kehittääkseen uusia teknologioita ja tuotteita, jotka vastaavat terveydenhuollon nopeiden, herkkien ja kustannustehokkaiden vieridiagnostiikkamenetelmien kasvavaan tarpeeseen. Tavoitteena on edistää diagnostiikka-alan kansainvälistä liiketoimintaa ja vientiä, kertoo Business Finlandin Personalized Health Finland -ohjelmaa johtava Sampo Sammalisto.

VTT:n lisäksi konsortiossa on mukana neljä yliopistoa (Aalto yliopisto, Helsingin yliopisto, Turun yliopisto ja Oulun yliopisto) ja 11 yrityskumppania (Actim, Biohit, Canatu, Ginolis, Kaivogen, Labrox, PerkinElmer, Screentec, ArcDia, iStoc ja BiopSense). Co-innovation-hankkeen kokonaisbudjetti on 7,1 M€ ja hankkeelle on myönnetty Business Finland -rahoitus. Hanke jatkuu vuoden 2022 loppuun.